17. huhtikuuta 2016

Travel plans

Mulla "pitää" aina olla suunniteltuna jotain reissuja lähitulevaisuudessa, sillä muuten normaali arki on jotenkin tylsää - täytyy olla jotain kivaa, jota odottaa! Viime vuonna reissattiin Suomessa, Istanbulissa, Maltalla ja Lontoossa, ja näillä näkymin tästäkin vuodesta on tulossa hyvä reissuvuosi.

Kuva täältä

Toukokuussa suunnataan viikonlopuksi naapurimaahan Saksaan ja siellä tarkemmin Düsseldorfiin. Mun kaveri Venla ja hänen kihlattunsa Christian asuvat Düsseldorfissa (ennen he asuivat Hampurissa, jos joku pidempään blogia lukenut muistaa, kun vierailin siellä kolmisen vuotta sitten) ja vieraillaan heidän luonaan nyt toukokuussa, sillä ei päästä kesällä heidän häihinsä. Mulla menee tänä kesänä kaksi ystävää naimisiin ja todennäköisyydet ei ollut lainkaan mun puolella, häät nimittäin on samana viikonloppuna ja kahdessa eri maassa! Venlan ja Christianin häät jää siis valitettavasti väliin, mutta kiva päästä vierailemaan heidän luonaan Düsseldorfissa. Tähän astiset kokemukset Düsseldorfista rajoittuu kaupungin lentokenttään, siellä oon joskus vaihtanut konetta.


Heinä-elokuun vaihteessa lennetään reiluksi viikoksi Suomeen. Tästä mainitsinkin jo aiemmin. Tällä reissulla tiedossa on ainakin Riikan ja Tonin häät, meikäläisen 28-vuotissynttärit (a-pu-a, milloin musta tuli noin vanha?!) ja toivottavasti myös Tallinnan päiväreissu. Suomessa on aina ihana käydä! Toivottavasti sää suosii paremmin kuin ylläolevassa kuvassa, tää on meidän viimevuotiselta pääsiäisreissulta.

Kuva täältä
Meillähän on varsinainen kesäloma aina syyskuussa ja nyt saatiin viimein päätettyä, minne meidän kesälomareissu tänä vuonna suuntautuu. Me lähdetään Portugalin Albufeiraan ja ollaan reissussa tällä kertaa viikon sijasta yhdeksän päivää. Ootan superinnoissani reissua, Portugalissa en ole ennen käynytkään. Tarkoituksena olisi myös vierailla pääkaupunki Lissabonissa, jonne on kai joku noin 3h matka junalla/bussilla. Onneksi tässä on vielä aikaa suunnitella reissua.

Semmoisia reissusuunnitelmia siis tälle vuodelle! Todennäköisesti vielä toinenkin Suomen reissu on tiedossa loppuvuodesta, mutta en ole vielä suunnitellut sen tarkemmin saati varannut mitään lentoja. Lomapäiviä olisi vielä 13 rästissä tälle vuodelle, ja johonkin väliinhän ne olisi tungettava... niin kade niille, jotka pystyy pitään enemmän kuin kaksi viikkoa lomaa putkeen!

20. maaliskuuta 2016

Elämää allergian kanssa

Muistan, kun mua pienenä ärsytti, kun meille ei voitu ottaa koiraa tai kissaa isän eläinallergian takia. Muutama vuosi myöhemmin eli teini-ikäisenä mulle selvisi, että olen itsekin eläimille allerginen, eli ihan hyvä vaan, ettei lemmikkiä kotiin otettu. Oon muutenkin ollut allergista sorttia suunnilleen koko elämäni, mutta en oo ikinä käynyt missään kunnon allergiatesteissä. Jotain verikokeita on toki aikoinaan otettu, mutta en oo koskaan saanut mitään paperia, missä mun allergiat ois listattu, tai muuten mitään konkreettista infoa aiheesta.

Pari viikkoa takaperin varasin ajan allergiatestiin iholääkärin vastaanotolle, sillä mun oma lääkäri kieltäytyi viime kesänä kirjoittamasta mulle allergialääkereseptiä, koska en pystynyt todistamaan olevani allerginen. Nuha ja pärskiminen ei siis riitä, pitää olla paperi (ihan fiksua toki sisänsä, mutta ärsytti siinä tilanteessa). Yritin mennä testeihin jo viime kesänä, mutta eihän testiä voi ottaa, jos on parhaillaan lääkitys päällä - siispä asia siirtyi myöhemmäksi ja meinasin jo unohtaa koko homman, kunnes asia tuli (onneksi) mieleeni nyt maaliskuussa ennen allergiakauden alkua.

Mulle tehtiin prick-testi, eli se sellainen allergiatesti, jossa käsivarren sisäpuolelle laitetaan allergeeniliuoksia ja ne lävistetään ihoon sellaisella neulalla. Luin jostain nettisivulta, että se neula sattuu "vähemmän kuin hyttysenpisto", mikä ei kyllä todellakaan pidä paikkaansa. En oo erityisen herkkä tai mitenkään neulakammoinen, mutta toi sattui oikeasti. Prick-testi itsessäänkään ei ollut mikään supermukava juttu, sillä mulla molemmat käsivarret kutisi ja muuttui punaiseksi aika nopeasti ja testi kesti 20 minuuttia.

Testin tuloksena sain huimat 15/16 eli oon allerginen oikeastaan melkein kaikelle, jota testattiin eli allergiaa aiheuttavat siitepöly, erilaiset heinät, kissa, koira, hevonen ja pupu. Sekä lääkärin että hoitajan kommentti oli, etteivät ole aikoihin nähneet yhtä pahaa allergiatestin tulosta - taidan siis olla allergisempi kuin keskiverto-kremsiläinen. Sain nyt ensihätään kahta erilaista lääkettä ja lääkäri suositteli lisäksi siedätyshoidon aloittamista talvella. Saa nyt nähdä, miten nuo lääkkeet auttavat, mutta toivottavasti auttavat, sillä muuten mun kesät on aika kauheita varsinkin täällä "etelässä".

Onko kukaan muu allerginen ja jos on, onko kukaan aloittanut tuota siedätyshoitoa eli sitä rokotus- ja lääketerapiaa? Sairaanhoitajakaverit saa myös kommentoida asiaa, teiltä varmasti löytyy sitä tietoa aiheesta!

6. maaliskuuta 2016

Lukunurkka

Hetken pyörittelin jo päässäni ajatusta, että lopettaisin koko bloggaamisen. Kuten postaustahdista huomaa, ei koko juttu tällä hetkellä oikein kiinnosta eikä mulla tunnu ikinä olevan mitään asiaakaan. Nyt yleisöäänestystä; onko parempi, että bloggaan harvoin, mutta jatkan silti vai että lopetan kokonaan? Vähän tuntuu, että tää homma ois jo nähty, mutta ehkä mä muutan vielä mieleni, jos kannatusta jatkolle löytyy.

Oon jo pidempään haaveillut lukunurkasta kotona eli siis että mulla olisi oma paikka kotona, missä lukea. Vaikka meillä on suht iso asunto (75 neliötä), on meillä silti vain olkkari ja makuuhuone. Jos D siis katsoo telkkaria olohuoneessa, on lukupaikaksi jäänyt vain makuuhuone ja suoraan sängyn vieressä ei oo kunnon valoa lukea enkä muutenkaan tykkää lukea makuuasennossa. Näinpä toteutin haaveeni viime viikonloppuna ja suunnattiin aika ex tempore Ikeaan. Meiltä on lähimpään Ikeaan noin 50 min autolla. Alle 200 euroa ja lukunurkka on minun!


Kyllä nyt kelpaa lukea! D:n mielestä maton väriin täytyy vielä totutella ja lamppu on kuulemma ruma, mutta mitäpä tuosta - minun lukunurkkanihan se on! Oon jostain syystä lukenut koko alkuvuoden ihan huonoja kirjoja. Nyt aloitin perjantaina Kaikki se valo jota emme näe, ja odotukset on tosi korkealla, sillä kirjaa on kehuttu paljon. En ole tainnut täällä blogin puolella mainita, mutta otin tällekin vuodelle lukutavoitteeksi sen 52 kirjaa eli kirjan viikossa. Viime vuoden lopullinen tulos oli 57 kirjaa ja tänä vuonna luettuja on tähän mennessä 11 kirjaa eli olen kaksi kirjaa aikataulun edellä.

Kävin viime viikonloppuna myös kampaajalla ja multa lähti noin 15-20 cm hiuksia ja väri vähän vaaleni raidoilla. Silti KUKAAN ei huomannut töissä tai vapaa-ajallakaan, paitsi sitten kun mulla oli hiukset kiinni ja huomasivat mun nysäponnarin. No, itse tykkään joka tapauksessa näistä hiuksista enemmän kuin niistä pidemmistä! Nää on takaa vielä lyhyemmät, tuosta edestä jätettiin vähän pidemmäksi.


Semmoisia kuulumisia siis tänne eli eipä juuri mitään uutta ja maatamullistavaa. Töitä oon tehnyt suht paljon ja inho asiakaspalvelua kohtaan kasvaa... jos löydän jossain vaiheessa uuden työpaikan niin sen pitää olla jotain, missä ei ole paljoa asiakaspalvelua. En tiedä miten ihmiset jaksaa olla asiakaspalveluammateissa vuosikausia, kun mä oon jo reilun kahden vuoden jälkeen ihan rikki eikä mulla oo ees kokonaan aspaa tämä työ! Okeiokei, on meidän asiakkaista suurin osa mukavia, mutta jostain syystä ne kauheat tapaukset jää päällimmäisenä mieleen.

Nyt täytyy laittaa itseni valmiiksi, jotta ollaan vajaan tunnin päästä jo D:n porukoilla syömässä. D:n isä täytti tiistaina vuosia ja sitähän täytyy toki juhlia koko viikonloppu, vaikka kyseessä ei ole edes pyöreät tai puolipyöreät synttärit. Eilen käytiin brunssilla ja muut istuivat vielä iltaan asti kahvittelemassa, mä tosin sen osuuden skippasin. Tänään olisi luvassa lounas JA illallinen, mutta aattelin käydä vain lounaalla ja mennä sen jälkeen jumppaamaan. Kivaa sunnuntaita ja alkavaa uutta viikkoa kaikille!

21. helmikuuta 2016

Lempparikosmetiikka

Helou! Inspiroiduin Hennan meikkauspostauksesta ja päätin listata omia suosikkejani kauneudenhoidon saralta. Mä oon aikamoinen meikkifriikki ja ostelen suht paljon kaikkea kosmetiikkaa. Tää on lähtenyt vähän käsistäkin täällä Itävallassa asuessa, sillä täällä kosmetiikka on pääsääntöisesti aika paljon halvempaa kuin Suomessa. Onneks en asu Saksassa, siellä nimittäin hinnat on vieläkin alhaisemmat, joten mulla ois varmaan kaapit täynnä kosmetiikkaa. Nyt sentään tulee kuitenkin käytettyä kaikkea mitä omistan eikä tuotteet loju kaapeissa käyttämättöminä.


Ylhäällä mun päivittäin käyttämät naamarasvat. Oikeella olevaa Biothermin Aquasourcea käytän aina aamuisin meikin alla, keskimmäistä Olazia käytän yörasvana ja vasemmalla olevaa Lumenen syväkosteuttavaa käytän välillä sekä aamuisin että iltaisin, se on mun sellainen jokaiseen tilanteeseen sopiva rasva. Olaz on kai kaikissa muissa maissa nimellä Olay, en tiedä miksi se on täällä eri nimellä? Tulee ekana mieleen vaan näppäilyvirhe, saksankielisissä näppäimistöissä kun y ja z on vaihtanut paikkaa. ;)


Essien kynsilakat. Käytän oikeastaan aina kynsilakkaa ja kynnet tuntuu ihan alastomilta ilman lakkaa. Mulla on joku 60+ kynsilakkaa, mikä oikeastaan on aikalailla liikaa, mutta kuten sanottu; käytän aina kynsilakkaa. Monet työkaverit suositteli Essien lakkoja, enkä aluksi voinut uskoa, että ne nyt niiiin paljon erilaisempia olisivat kuin halpislakat, mutta onhan ne! Ihan huippukestävyys ja pigmentti ja lakkojen nimetkin on jotenkin erikoiskivoja. Mun Essielempparit on ylhäällä näkyvät limo-scene ja mint candy apple.


Ehdottomat lempparimeikkini on Maybellinen Fit Me -puuteri sävyssä 120, tätä oon käyttänyt jo muutaman vuoden enkä vaihtais enää. Tää maksaa Itävallassa alle 6 euroa eli on vieläpä edullinen. Lempiripsari on Yves Rocherin Sexy Pulp, jota aikoinaan blogeissa kovasti hehkutettiin ja päädyin sitten ostamaan. Oli onneksi hyvä ostos ja tästä ripsarista en enää pois vaihtais! Sinitta kehui mulle Bipasta saatavia vedenkestäviä rajauskyniä (noi on Bipan oman malliston ja maksaa joku 1,99 € per kynä) ja nää tosiaan on ihan parhaita. Mulla on sama kynä mustana, tummanhopeena, violettina ja turkoosia ja tulee paljon käytettyä. Ei tarvi vetää kuin kerran rajaus ja tulee kunnolla väriä. Urban Decayn Gwen Stefani -luomiväripaletti on i-ha-na! Sain tän äidiltä joululahjaksi ja vähän haksahdin koko Gwen-sarjaan, mulla on nimittäin lisäksi yksi huulipuna ja laitoin just tilaukseen sen poskipunasetinkin.


Lempparihajuvedet vasemmalta oikealle Escadan Turquoise Summer, Guessin Seductive ja Just Cavalli. Mulla oli teininä aina Escadan kausituoksuja enkä oo käyttänyt niitä moneen vuoteen, mutta viime vuonna ostin tuon kausituoksun ja ihastuin taas, on nimittäin niin kesäinen ja tuttu tuoksu! Guessin Seductivea oon käyttänyt jo varmaan kohta 5 vuotta, tää on ihana. Just Cavallia taas kuolasin pitkään, mutta en ikinä ostanut korkean hinnan takia. Onneks tää oli lentokentällä alennuksessa ja ostin itelleni joululahjaksi Suomeen lentäessä.

Semmosia suosikkeja! Onko mitään samoja? Mitä tuotteita suosittelisit mulle, sellaisia siis jotka on sun meikkipussin vakituisia tuotteita?

14. helmikuuta 2016

Madame Tussauds Wien

Ihanaa ystävänpäivän iltaa! Tiedän varsin hyvin, että oon ollut kirjoittamatta 2,5 viikkoa, mutta ei hätää; ette ole missanneet mitään. Parin päivän saikun jälkeen palasin töihin ja sen jälkeen elämä onkin ollut lähinnä vaan sitä perusarkea: töitä, kirjoja, telkkaria ja jumppaa. Ei siis mitään erikoista, josta oisi voinut raportoida tänne blogiin. Eilen päätettiin D:n kanssa kuitenkin tehdä jotain erikoisempaa viikonlopun kunniaksi, joten suunnattiin Wieniin ostoksille ja sitä ennen käytiin Wienin Madame Tussaudsissa.

Mehän käytiin Lontoossa Madame Tussaudsissa, ja tykättiin molemmat siitä kovasti. Mulla oli tonne Wienin Madame Tussaudsiin alekuponki, jolla saatiin kaksi lippua yhden hinnalla, joten päätettiin käyttää se. Normaalilippu maksaa siis 20,50€ aikuisille ja nyt saatiin tolla hinnalla liput molemmille. Wienin Madame Tussauds sijaitsee Praterin huvipuistossa, Wienin 2. kaupunginosassa. Lähin metropysäkki on Praterstern (U2 ja U1). Vahanukkemuseo avattiin Wienissä huhtikuussa 2011 ja se on toki paljon pienempi kuin Lontoon vastaava. Siellä oli aika paljon itävaltalaisia hahmoja, siis historiallisia henkilöitä ja nykypäivänkin julkkiksia. Näin Itävallassa asuvallekin ulkomaalaiselle monet hahmot oli vieraita, joten mietin vain, paljonko turistit tuosta saa irti... toki jokaisesta hahmosta on infokyltti seinällä ja siellä on myös tunnetumpia hahmoja, mutta silti; en ehkä maksaisi tuota normaalilipun 20,50 euron hintaa. Jos pääsette halvemmalla niin siinä tapauksessa suosittelen!

Sissi

Joseph Haydn ja minä

Gustav Klimt


Sandra Bullock ja D

Robbie Williams ja minä

Tästä riemastuin kaikista eniten; Julie Andrews Sounds of Musicista!


Kiinnostaako Madame Tussauds? Ootteko käynyt joko Lontoon Madame Tussaudsissa tai muualla?

27. tammikuuta 2016

Kipeänä

Helou! Täällä sitä ollaan saikulla, mulle nimittäin tuli sunnuntaina hirveä kurkkukipu, joka sitten alkuviikosta kehittyi oikein kunnon lenssuksi. Eka lähti maanantaina ääni ja eilen iski vielä nuha ja yskäkin tähän päälle. Sinnittelin maanantain ja tiistain töissä, mutta eihän siitä parantumisesta siellä oikein mitään tullut, kun joudun puhumaan niin paljon. Marssin aamulla lääkärille toiveikkaana siitä, että se antaisi mulle jotkut kunnon lääkkeet, joilla tästä päästäisiin eroon, mutta harmillisesti kyseessä on virus, eli ei voi nopeuttaa parantumista oikein millään. Kurkkupastilleja, yskänlääkettä, teetä ja iso kasa nenäliinoja - eiköhän tää tästä. Huomenna olisi tarkoitus palata takaisin toimistolle, koska mulla on siellä iso kasa töitä odottamassa eikä sijaista... ei oo varaa sairastaa, ei! Toivotaan, että olo on huomenna sellainen, että töihin uskaltaa lähteä. Jos ei uskalla, niin joudun nakittaan Hennan hommiin, sillä on vika työviikko meillä menossa.

Viikonloppu oli oikein kiva. Perjantaina olin Mimman kanssa zumbassa ja sitten tehtiin hänen luonansa pizzaa ja pelattiin korttia. Meitä oli yhteensä neljä suomalaistyttöä ja vanhat kunnon korttipelit kuten maija, sika ja paskahousu tuli pelattua. Mimma yritti houkutella monopoliakin pelaamaan, mutta mä oon niin surkea häviäjä ja häviän siinä pelissä aina, joten jäi tällä kertaa väliin. Lauantaina suuntasin lumimyrskyiseen Wieniin, sillä oltiin illalla menossa Irinan kanssa entisen opiskelukaverimme Monin synttäreille. Oltiin ensin päivä ostoksilla ja käytiin intialaisessa syömässä, sitten illalla suunnattiin juhliin. Juhlissa oli vaikka kuinka monta tuttua, joten ilta oli oikein mukava!



Viime vuonnakin blogissa mainittu selfiekuningatar-kaverini Andrea oli myös paikalla, ja otti jokaisen paikalla olleen kanssa selfien. Näytän jostain syystä ihan kakaralta tossa kuvassa... täytän kuitenkin tänä vuonna 28, käsi ylös kuka uskois? Ei vaan, mielummin oon nuoremman kuin ikäistäni vanhemman näköinen! Andrea oli superruskea, koska vietti juuri kuukauden perheensä luona Perussa. Saatan olla vähän kade niistä rantakeleistä siellä...

Sunnuntaiaamuna heräsin sitten "kurkku kipeänä aamuun ankeaan", ei tainnut tehdä se lumimyrskyssä tarpominen kovin hyvää. Plää. D oli lauantaina myös Wienissä ulkona, tosin eri porukalla kuin minä, ja suuntasin sunnuntaina aamupalan jälkeen hotellilta Aspernstrasselle, jossa D majaili ja sieltä ajeltiin sitten takaisin Kremsiin. Voin kertoa, Aspernstrasse on Wienin 22. kaupunginosassa ja oikeesti ihan metsässä! Mulla kesti metrolla 30 min sinne. Siis metrolla. Eihän Helsingin koko metrolinja ees taida olla niin pitkä? Vai pitenikö se reitti jo Espooseen? Hyvähän mun on metsässä asumisesta huudella, kun asun itse Kremsissä eli joku 80 km Wienistä, köhköh.

Äsken varasin mulle ja D:lle kesälomamatkan, lennetään heinä-elokuun vaihteessa niinkin eksoottiseen kesälomakohteeseen kuin Suomeen! Ohjelmassa ihanan ystävän Riikan häät ja tarkoituksena olisi myös käydä Tallinnassa. Oispa silloin hyvät säät, sillä D on jo täysin vakuuttunut, ettei Suomessa voi koskaan olla muuta kuin max. 14 astetta ja sadetta... se on siis käynyt kolmesti Suomessa; uutena vuotena, pääsiäisenä ja juhannuksena, ja joka kerralla sää oli ihan kakka. Nyt ainakin matkan ajankohta on säiden kohdalta paras mahdollinen, tai siis jossei elokuun alussa oo hyvät ilmat niin ei sit kyllä koskaan! Tätä reissua odotellessa menee ehkä tää Itävallan talvikin. Tosin katoin just lämpömittaria ja se näyttää +11, what?

19. tammikuuta 2016

Itävallan saksa

Tänään vuorossa kielikoulu eli aiheena nykyisen asuinmaani Itävallan kieli eli itävallan saksa. Itävallassa virallisena kielenä on siis saksa, mutta monelle tänne tullessa saattaakin tulla yllärinä, kun sillä koulussa opitulla hochdeutschilla ei pitkälle pötkitäkään. Olen lukenut saksaa 8. luokalta asti ja kirjoitinkin ylppäreissä lyhyestä saksasta E:n, mutta silti olin aika avuton kielen kanssa tänne muuttaessani. Toki itävaltalaiset ymmärtävät hochdeutschia, mutta ymmärtääkö itävaltalaisia pelkällä hochdeutschilla, se on sitten kysymys erikseen.

Itävallan saksa on kuitenkin vain saksan murre eikä varsinaisesti oma kielensä niin kuin Schwiitzertüütsch eli sveitsin saksa (joka ei sekään toki virallisesti ole oma kielensä, mutta eroaa hochdeutschista niin paljon, että mielestäni sen sellaiseksi voi luokitella!). Itävallassakin riippuu suuresti alueesta, kuinka vahvalla murteella väännetään. Vahvimmat murteet löytyvät läheltä Sveitsin rajaa eli Vorarlbergista (otan osaa, Teea!) ja Wienissä todennäköisimmin on sitten "kevyin" murre tai siellä puhuttua kieltä on helpoin ymmärtää.

Pääosin eriä on siis useiden sanojen ääntäminen, ja Itävallassa käytetään myös monia sanoja, jotka eroavat Saksassa käytetyistä. Esimerkkeinä (eka Itävallan versio, sitten Saksan):

Sessel - Stuhl
Stiege - Treppe
Paradeiser - Tomate
Marille - Aprikose
Erdäpfel - Kartoffel
Faschiertes - Hackfleisch
Jänner - Januar
heuer - dieses Jahr
schauen - gucken
Apfelsaft - Apfelschorle

Täällä on ollut viime kuukausina kova hitti Seiler & Speer -nimisen vitsibändin biisi Ham kummst (eli saksaksi nach Hause kommst), ja alla olevan videon lähetinkin jo Saksassa asuvalle Venlalle kuunneltavaksi. Eivät kuulemma saksalaisen kihlattunsa kanssa paljoa ymmärtäneet. En tiedä, kuulevatko ei-saksaa-osaavat ihmiset tässä mitään eroa normaaliin saksaan, mutta suosittelen silti kokeilemaan! Ja saksaa lukeneet, mutta eivät Itävallassa asuneet - ymmärsittekö?


Välillä näkee Saksan telkkarissa (meillä näkyy siis melkein kaikki Saksan kanavat, koska Itävallassa omia kanavia on vain muutama) jopa tekstityksiä itävaltalaisten puhuessa, mutta mä oon jo tottunut tähän paikalliseen kieleen. Itse puhun vähän sekakieltä eli pääosin kai aika siistiä saksaa, mutta käytän itävaltalaisia ilmauksia, vaikken silti murretta osaa täydellisesti ja luonnollisen kuuloisesti. Toki on luonnonlahjakkuuksiakin kuten Henna, jota kaikki luulevat paikalliseksi, kun hän suunsa avaa. Kai tuo murre silti kaikille täällä asuville edes jossain määrin tarttuu, vaikeaa kun olisi vain höpötellä hochdeutschia välittämättä erilaisesta kielestä ympärillä.