25. helmikuuta 2015

Ostopaasto

Paaston aikaa vietetään katolisessa kirkossa tuhkakeskiviikosta pääsiäiseen saakka. En ole katolinen enkä paastoa, mutta tajuttuani, että shoppailen lähestulkoon viikottain, päätin pitää paaston ajan ostolakkoa. Oikeastaan pohdin ensin olevani ostolakossa vain maaliskuun ajan, mutta äiti ehdotti lakon pidentämistä paaston ajaksi, joten tartuin haasteeseen.

Miksi ostolakko?
Olen aina tykännyt ostella uusia juttuja, ja jotenkin vakituisen työn aloitettuani olen tottunut siihen, että ostoksiin on aina varaa. Ei tietenkään ole varaa ostella mitään kalliita juttuja tai merkkituotteita, mutta tosi usein tulee ostettua heräteostoksinakin vaatteita, kirjoja, kosmetiikkaa, kenkiä, asusteita, dvd:itä ym. pientä. Ostan siis nykyään useimmiten vain, koska joku juttu miellyttää silmää / tuntuu kivalta, enkä siksi että oikeasti tarvitsisin uutta tavaraa. Meillä ei ole kotona mitään varasto-/kellarikomeroa, joten tavaran määrää on pakko vähän kontrolloida. Siispä ostolakko, jotta huomaan, että selviän helposti reilun kuukauden ostelematta turhia juttuja. Ostelen aina suht edullisia juttuja, joten säästösyistä en tätä tee.

Mitä lakko sisältää?
Ostolakon aikana en saa ostaa yllämainittuja heikkouksiani eli vaatteita, kirjoja, kosmetiikkaa, kenkiä, asusteita, dvd:itä... ja lista jatkukoon. Ainoa poikkeus tähän on, jos esim. shampoo tai muu kosmetiikkatuote loppuu, saan ostaa uuden. Esimerkiksi viime viikonloppuna ostin vanulappuja, koska ne olivat loppuneet ja noh, koska en pärjää 1,5 kuukautta ilman vanulappuja. Ruokaa saa ostaa, samoin kahvilassa/ravintolassa käynti on ok. Mun yksi heikkous on myös McCafen aamukahvit, tulee ihan liian usein ostettua mukaan, vaikka töissäkin voisi toki kahvit juoda.

Miltä tuntuu viikon jälkeen?
Olen nyt ollut viikon ostolakossa. Viikonloppuna kävin jopa ostoskeskuksessa ja siellä kaupoissa pyörimässä, mutta ei tehnyt mieli ostaa mitään. Huh! Tiedän, eihän 1,5 kk ole edes pitkä aika, mutta jos on tottunut ostelemaan uusia juttuja joka viikko, tuntuu tämä suht pitkältä ajalta.

Milloin saan ostaa jälleen?
Olemme tosiaan menossa/tulossa pääsiäiseksi Suomeen, ja Suomessa saan jo shoppailla! Suomenkieliset kirjat, täältä tullaan!

Toivottavasti tällainen lyhytkin ostolakko hieman muuttaisi ostokäyttäytymistäni, ja ne "no kun tää oli kiva" -tyyppiset ostokset jäisi tulevaisuudessa vähemmälle. Katsotaan, miten käy!

18. helmikuuta 2015

Lomareissuja

Tää alkukevät tuntuu todella pitkältä, koska loppiaisen ja pääsiäisen välissä on aika tarkalti 3 kk. Itävallassa on niin paljon juhlapyhiä, että 3 kk ilman yhtäkään vapaapäivää (viikonloppuja lukuun ottamatta) on aika hardcore, varsinkin näin pimeään ja masentavaan talviaikaan. Onneksi ollaan buukattu tälle vuodelle jo kolme reissua, niin on ainakin jotain, mitä odottaa. Ehkä näiden voimalla jaksaa ne kylmät ja pimeät talviaamutkin?


Ekana kohteena meillä on niinkin yllättävä ja eksoottinen kohde kuin Suomi! Mennään pääsiäiseksi Suomeen ja tarkoituksena on olla ainakin Nokialla, Tampereella ja Helsingissä. Oon jo suunnitellut, että D joutuu maistamaan mämmiä, koska sehän on pakollinen "tätä me suomalaiset syödään pääsiäisenä" -ruoka. Toivottavasti pääsiäisenä olisi jo kevät eikä enää talvi. Odotan myös, että pääsen hakemaan kasan kirjoja mukaani, olen nimittäin lukenut tänä vuonna kirja per viikko -tahdilla, joten uusia kirjoja tarvitaan hyllyä täydentämään.


Toiseena kohteena meillä on kesäkuun alussa Istanbul. Lennetään ihanan Sinitan ja Hakanin häihin ja tästä tulee jo mun viides kerta Istanbulissa. D tosin on kaupungissa ekaa kertaa, joten luvassa on varmaan paljon sightseeingiä. Häiden ja sightseeingin lisäksi odotan myös shoppailua, Istanbulissa nimittäin on aivan mielettömät ostosmahdollisuudet (ja halvemmat hinnat). Tästä reissusta tulee varmasti ihan huippu!

Copyright Henna

Copyright Henna
Viimeinen kohde on meidän tämän vuoden kesälomakohde, nimittäin Malta. Halusin teininä kovasti kielikurssille Maltalle, mutta en koskaan lähtenyt. Sen sijaan lähdinkin kesävaihtoon Itävaltaan ja noh, kaikki tietävätkin sitten sen reissun seuraukset. Malta on kuitenkin jäänyt kummittelemaan mieleeni ja nyt päätettiin suunnata sinne syyskuun alussa. Varattiin matkakin jo, kun saatiin kaikki ennakkovaraajan edut ja muut - viime vuonnahan me varattiin kesälomareissu vasta noin 1,5 kk ennen lähtöä eikä sitten päästykään sinne, mihin oltaisiin alunperin haluttu. Hassua tässä Maltan reissussa on se, että Hennahan on ollut Maltalla töissä ja vieläpä samassa hotellissa, mihin me mennään. Miten pieni maailma!

Tällaisia reissuja siis luvassa vielä tänä vuonna. Toivottavasti mukaan mahtuisi vielä myös ihan matkailua Itävallan sisällä ja/tai viikonloppureissu johonkin naapurimaan kaupunkiin. Onko teillä jo suunniteltuna reissuja tälle vuodelle?

14. helmikuuta 2015

Shoes vol. 3

Puolen vuoden jälkeen viimeinkin kolmas osa kenkäsarjassa. Tänään vuorossa vain ja ainoastaan Niken kenkiä. Kuten huomata saattaa, olen merkkiuskollinen kun puhutaan urheilu- ja vapaa-ajan kengistä. Yhdet Niket näistä kuvista tosin puuttuvat eli Nike Air Force Onet, jotka ostin 17-vuotiaana vuonna 2005. Nehän on vissiin taas muotia, mutta niin olivat 10 vuotta sittenkin, kun Pipefest ja suomiräppi oli kova sana. Air Force Onet taitavat majailla tällä hetkellä äidin luona, jollen ole jossain mielenhäiriössä heittänyt niitä menemään.


Kaikki Niket samassa kuvassa, osa uudempia ja osa vähän kärsineempiä.


Mun mielestä korolliset lenkkarit oli alkuun ihan hirveitä, mutta sitten näin jossain tv-ohjelmassa jollain korolliset Niket ja se oli menoa sen jälkeen... violetit ostin syyskuussa SCS:n aleista (mitkä alennusmyynnit on syyskuussa?) ja turkoosi-harmaat sain D:n broidilta joululahjaksi. Olisin tosin ostanut nää itselleni Kärntenin reissulta, mutta nää siepattiin mun kädestä juuri ennen kassaa "saat nää sit joululahjaksi". Tulispa pian keväisemmät kelit ja saisin käyttää näitä!


Olen ostanut nämä molemmat parit Istanbulista 2010. Molemmat taisi olla lastenosastoltakin. Välillä tästä minijalasta on hyötyä, sillä lasten kengät saa usein halvemmalla kuin aikuisten, heh! Oikealla olevat on mun "kävelen salille" -kengät ja nää on jo sisältä niin rikki, että pitäisi varmaan heittää roskiin, mutta kun en halua! Vasemmanpuoleiset on moniin asuihin liian värikkäät, mutta silti niin ihanat.


Rumimmat Niket. Vasemmalla mun juoksukengät ja oikealla mun vanhat salikengät, joita en oikeastaan käytä enää lainkaan. Voisi varmaan laittaa jonnekin kierrätykseen.


Viimeisinä mun tämänhetkiset salikengät. Vasemmalla uudemmat, oikealla vähän vanhemmat. Molempia käytän ahkerasti salilla/zumbassa käydessä.

Löytyykö teiltä Niken kenkiä kaapista vai suositteko mielummin muita merkkejä?

9. helmikuuta 2015

6 vuotta Grazista

Ensiksi; isot kiitokset kaikille, jotka kommentoi mun edellistä postausta! Ihana lukea, että on teitä siellä ruudun takana edelleen iso joukko, vaikka kommentteja ei aina satelekaan.

Tänään on tasan 6 vuotta siitä, kun treffattiin Sinitan kanssa lentokentällä ja suunnattiin kohti Grazia ja Erasmus-vaihtoa. Itse asiassa silloinkin 9.2. oli maanantai. Ei millään uskoisi, että Erasmus-ajoista on jo 6 vuotta, mutta toisaalta kun miettii, mitä kaikkea sen jälkeen on tapahtunut, on ehkä hyväkin että aikaa on kulunut. Ehkä tässä on itse kukin vähän kasvanut ja fiksuuntunut niistä ajoista.

Olimme viikonlopun D:n veljen ja veljen tyttöystävän luona Grazissa, ja jotenkin siellä ollessa tuli taas niin nostalginen olo. Mulle Graz on edelleen ihan lempparikaupunki Itävallassa ja muuttaisin sinne vaikka heti huomenna, jollei matkassa olisi muutamia muuttujia. Ehkä vielä joskus? Grazissa on aina kiva käydä, varsinkin jos näkee vanhoja kavereita. Lauantaina istuttiin kreikkalaisessa ravintolassa Marinan kanssa ja puhuttiin 3,5h kaikkea maan ja taivaan väliltä. Ollaan nähty viimeksi mun synttäreillä kesällä 2013 ja sen jälkeen tässä on ehtinyt vaihtua esimerkiksi meidän keskustelukieli, juteltiin nimittäin nyt kokonaan saksaksi!


Koska mulla ei ole uusia kuvia niin saatte nostalgisen kuvan aika tarkalleen kuuden vuoden takaa - Aino ensimmäisiä päiviä Grazissa! Siitä se ajatus sitten lähti ja täällä ollaan edelleen, tosin reilun kahden vuoden Suomi-oleilu oli siinä välissä.

Wienissä oli tänään kamala lumimyräkkä, lunta tuli tuiskuttaen vaakasuorassa ja kiroilin itsekseni, kun kahlasin lumihangessa. Joo, tiedetään, suomalaisena tää pitäisi olla ihan tuttua, mutta jotenkin kummasti noi arktiset olot on päässyt unohtumaan kun täällä ei tule lunta "ikinä". Tosin tää mun "Kremsissä/Wienissä ei oo ikinä lunta" -lause on joutunut kyseenalaiseksi jo pelkästään tänä talvena aika monta kertaa.


Otin toimiston ikkunasta järkyttyneenä kuvia "näin paljon lunta Wienin keskustassa!"

Tällaiset maanantai-illan kuulumiset tänne, oikein hyvää viikon alkua kaikille!

27. tammikuuta 2015

Tiistain höpötystä

Multa lähtee nykyään lukijoita viikottain ja kommenttejakin tuntuu tulevan vähemmän kuin ennen. Missä vika? Ovatko juttuni muuttuneet tylsäksi? Motivaatio tätä kirjoittamista kohtaan laskee laskemistaan enkä tiedä, kannattaako juttujaan enää jakaa koko maailman luettavaksi. Kokonaan en silti haluaisi lopettaa, eli pitänee vaan nostaa leuka pystyyn eikä jäädä liikaa murehtimaan lukijamäärien laskua. Muistakaa, että kirjoitan ihan vain omaksi/teidän iloks(en)i ja mun "palkka" tästä on ne kommentit, jotka ilahduttavat aina suuresti!

Jaan silti vähän jotain: viikonloppuna olin myös lauantaina ja sunnuntaina Wienissä, sillä lauantaina juhlittiin entisen opiskelukaverini Monin synttäreitä. Buukkasimme Irinan kanssa hotellihuoneen Wienistä, sillä löysimme huoneen joltain hämärältä venäläiseltä nettisivulta huimaan 37 euron hintaan (sis. aamupalan). Kävimme päivällä pyörimässä kaupoilla ja syömässä intialaisessa hyvät sapuskat, ja illalla suuntasimme kauheassa räntäsateessa sinne bileisiin.


Kuvassa kanssani selfie-ammattilainen eli espanjalainen kaverini Andrea, joka selkeästi osaa nämä selfien otot paremmin kuin meikäläinen; mulla meni varmaan 20 kuvaa siihen, että osasin edes katsoa oikeaan kohtaan, saati sitten vetäistä komean poseerauksen päälle. "Pelattiin" tuolla juhlissa myös Tinder-sovelluksella, joka siis on (lähinnä) sinkuille suunnattu seuranetsimispalvelu. Itsehän en seurustelevana ihmisenä moista sovellusta tietenkään käytä, mutta olihan tuo ihan hauskaa plärätä sinkkuystävän puhelimesta kuvia ja päättää, onko joku hyvännäköinen vai ei. En kyllä tiedä mitä seurustelevat ihmiset tuolla tekevät, nyt lauantainakin pärähti sattumalta ruutuun yksi ex-opiskelukaveri, joka on käsittääkseni seurustellut noin 6 vuotta... luuleeko ne seurustelevat, etteivät jää kiinni, vaikka etsivät muualla seuraa?

Sain muuten katsottua Greyn melkein loppuun asti, enää olisi vuorossa Jenkeissä tällä hetkellä pyörivä 11. kausi. Onneksi löytyi hyvä korvike, nimittäin spin-off Private Practice (suom. Rakkauden anatomia)! Noiden vanhojen sarjojen dvd-bokseja saa tosi halvalla, noin 10€ per sarja, joten kelpaa ostella ja katsella.

23. tammikuuta 2015

Porkkanaperunalinssisosekeitto

Nyt seuraa jotain superyllättävää blogissani eli ruokaresepti! Aino keittiössä on aika harvinainen käsite, ja Aino jakamassa reseptejä? Ennenkuulumatonta! Tämä resepti on todella helppo, mutta lopputulos on erittäin maukas. Olen tehnyt kasvissosekeittoja jo pidemmän aikaa, mutta tällä viikolla lisäsin joukkoon ensimmäistä kertaa (Sinitan suosituksesta) punaisia linssejä. Kannatti, maku nimittäin tähän mennessä tekemistäni keitoista ehdottomasti paras.

En ikinä mittaa ruoanlaitossa käyttämiäni aineita, joten tämä ohjekin tulee vähän mututuntumalla. Tarvitset kuitenkin:

  • porkkanoita
  • perunoita
  • noin desin punaisia linssejä
  • ruokakermaa
  • kasvisliemikuution
  • mausteita oman maun mukaan

Käytän yleensä ehkä noin 5 porkkanaa ja pari perunaa, mistä tulee suunnilleen 2-3 annosta. Ihan tarkkaa määrää en osaa sanoa, arvioin aina vaan silmämääräisesti. Ruokakermaa laitan yleensä puolet sellaisesta pikkupurkista, eli olisiko se noin desin verran? Yksi kasvisliemikuutio ja mausteita oman maun mukaan, minulla oli käytössä pippuria, suolaa, italialaisia yrttejä ja grillimaustetta.


1. Pese ja kuori perunat ja porkkanat. Huuhtele linssit. Tähän väliin pakko sanoa, että linssien huuhteluun kannattaa käyttää pikkuastiaa/pientä siivilää, ettei käy niin kuin meikäläisellä ja linssit olivat ympäri keittiötä... (mähän sanoin, Aino keittiössä = mahdoton yhtälö)
2. Laita kattilaan vettä ja vesi kiehumaan. Tän voi oikeastaan tehdä jo ykkösvaiheena, koska yleensä sinä aikana kun odottelee veden kiehumista, voi pilkkoa vihanneksia. Vihannekset siis pilkotaan pieniksi paloiksi.
3. Kun vesi kiehuu, laita sinne kasvisliemikuutio ja vihannespalat ja linssit. Anna kiehua noin 20 min, kunnes vihannekset ovat sopivan pehmeitä.
4. Kaada keitinvesi johonkin astiaan ja muussaa kattilaan jääneet vihannekset sauvasekoittimella mössöksi. Lisää joukkoon pikkuhiljaa valitsemasi määrä keitinvettä (siinä on se liemikuution maku!), mausteita ja halutessasi ruokakermaa. Mä tykkään tehdä vähän ruokaisampaa keittoa eli en laita mitenkään älytöntä määrää vettä sekaan.

Valmista! Tämä ruoka on myös erittäin helppo ottaa töihin mukaan, mullakin toimii melkeinpä jokaviikkoisena lounasruokana. Maistuu parhaalta täysjyväsämpylän kera.

11. tammikuuta 2015

Innsbruck

Mäkihypyn jälkeen ei ollut järkeä lähteä enää matkustamaan takaisin kotiin, joten yövyttiin Innsbruckissa. D oli varannut meille huoneen Hotel Ramada Innsbruck Tivolista, jota voin lämpimästi suositella Innsbruckissa yöpyville. Hieno hotelli niin ulkoa kuin sisältä ja aamupalakin maistui! Lisäksi hotellista löytyy sauna, mikä on toki aina suomalaiselle plussaa.



Mäkihypyn jälkeen oltiin niin rikkipoikki, ettei jaksettu enää etsiä ruokapaikkaa Innsbruckista. Onneksi hotellissa oli ravintola, jossa saatiin syötyä hyvin. Hinnat toki vähän korkeammat kuin "normaaleissa" itävaltalaisissa ravintoloissa, mutta kerrankos sitä.

Seuraavana aamuna käytiin aamupalalla, minkä jälkeen luovutettiin huone. Jätettiin matkalaukku hotellille ja suunnattiin tutkimaan kaupunkia. Innsbruck on Tirolin osavaltion pääkaupunki ja Itävallan 5. suurin kaupunki (noin 125 tuhatta asukasta). Tämä oli molemmille eka kerta Innsbruckissa (vai olikohan D joskus lapsena käynyt?), ja täytyy sanoa, että kaupunki oli todella kaunis! Mihin vain katsoi, oli ympärillä vuoria. Käveltiin ympäri kaupunkia ja käytiin lisäksi tutkimassa kauppoja. Valitettavasti sää oli todella kylmä, joten hirveän kauaa ei jaksettu pyöriä vaan suunnattiin takaisin hotellille hakemaan laukkua ja siitä junalle, joka lähti klo 15.05. Oltiin St. Pöltenissä seitsemältä, käytiin nopeasti Subwayssa syömässä, minkä jälkeen ajettiin kotiin.

Ihana reissu, suosittelen muillekin lämpimästi vastaavaa mäkihypyn ja kaupunkiloman yhdistämistä!