25. syyskuuta 2013

Oi kuinka minä jumppia kaipaankaan

Jos minulta kysyttäisiin, mitä ikävöin Suomesta, tulisi listalla ensimmäisenä tietysti perhe ja ystävät. Seuraava ikävöimäni asia saattaa sen sijaan yllättää, sillä ruokaa ja luontoa ja tuttuja maisemia enemmän ikävöin LesMillsin jumppia! Siis kyllä, ikävöin ihan hulluna ryhmäliikuntatunteja, enkä mitä tahansa tunteja vaan juuri LesMillsin jumppaperheeseen kuuluvia tunteja, kuten BodyPumpia, BodyCombatia ja BodyJamia. Jos joku siellä miettii, että mikä ihmeen LesMills, niin tässä vähän wikipediasta kopioitua infoa englanniksi:

"Les Mills International is a New Zealand company that is the world's largest provider of choreographed exercise-to-music group fitness classes distributed to health clubs. The first Les Mills program was BodyStep, with BodyPump being the first program released internationally. There are currently 13 programs, 10 which are classified as "group fitness" and 3 which are High Intensity Interval Training (HIIT) programs."

Olen aina ollut aikamoinen sohvaperuna, mutta pienestä asti olen koittanut ties mitä liikuntamuotoja: ratsastus, aerobic, tanhut, hiphop-tanssi, cheerleading... Mikään näistä ei kuitenkaan jaksanut innostaa pidempään. LesMillsiin tutustuin ekan kerran joskus lukioikäisenä, mutta suuri rakkauteni kyseisiä konseptijumppia kohtaan syttyi syksyllä 2009, kun päätin tehdä vaihdossa keräämilleni kiloille jotain. Liityin Helsingissä Esportin jäseneksi ja alkuun tuli käytyäkin tosi ahkerasti, ehkä joku viisi kertaa viikossa. Vuosien kuluessa käyminen tasaantui ehkä kolmeksi kerraksi viikossa, mutta suosikkitunneillani eli juurikin aiemmin mainituissa pumpissa, combatissa ja jamissa jaksoin käydä edelleen ahkerasti.

Itävaltaan, tai oikeastaan Kremsiin muutettuani kaamea totuus paljastui: täällä ei ole tarjolla samoja jumppia! Wienissä ja Grazissa kyllä löytyisi, tosin ei noita kaikkia, mutta pieni LesMills -annostus olisi kuitenkin tarjolla. Olen koittanut sytyttää samanlaista rakkautta mm. zumbaan ja salini omiin jumppiin, jotka ovat periaatteessa ihan kivoja, mutta se jokin puuttuu. Suomen reissuilla makselen aina itseni kertamaksuilla jumppiin, koska se on sen arvoista. 

Lähde: www.lesmills.com
Siispä seuraava Suomi-loma ja sairaankallis Kimmon maanantai-jam, tule jo! Tätä ikävää poistaessa tyydyn katselemaan youtube-videoita ja käymään siellä zumbassa. Zumba, olet vain korvike, en pidä sinusta oikeasti.

23. syyskuuta 2013

Hauska juttu

Blogiani pidempään seuranneet ehkä muistavat, että kävin kesäkuussa 2012 Hampurissa. Ystäväni Venla asui siis silloin siellä, mutta on sittemmin muuttanut Baijeriin. Olimme jo pidemmän aikaa puhuneet, että vastavierailu Itävaltaan olisi paikallaan, ja 11. - 15.9. sainkin Venlan vieraakseni tänne. Olimme yhden yön Wienissä ja muuten täällä Kremsissä, ja oli kyllä todella mukavat viisi päivää. Reissun aikana tapahtuneista asioista jaan täällä blogin puolella jutun, joka jaksoi naurattaa koko loppureissun ajan (ja oikeastaan hymyilyttää vieläkin).


Olemme Venlan kanssa tutustuneet vaihtareiden tutorointi-jutuissa lähes neljä vuotta sitten, mutta jostain kumman syystä aihe "mistä vanhemmat ovat kotoisin" ei ole ennen tullut puheeksi. Nyt kuitenkin juttelimme aiheesta, ja paljastui, että äitimme ovat olleet nuorempana samalla luokalla Helsingissä! Asiasta hauskan/oudon/jännän tekee sen epätodennäköisyys, sillä
a) minä en ole Helsingistä kotoisin, ja
b) Helsingissä on varmasti 60- ja 70-luvullakin ollut monia kouluja.
Millä todennäköisyydellä siis kaksi samana vuonna syntynyttä, eri puolilla Helsinkiä asunutta ihmistä, ovat olleet samassa koulussa ja vieläpä samalla luokalla? Niinpä. Lisäksi molempien äidit muistivat toisensa vielä näin 40 vuotta myöhemminkin. Tähän voimme siis todeta rakkaan poikaystäväni sanoin; Finnland ist ein Dorf! 

6. syyskuuta 2013

Apulanta @ Wien

Iltaa! Muutosta johtuen olen ollut vähän nettipimennössä, joten bloginkaan puolella ei ole mitään tapahtunut. Tämän viikon keskiviikkona olin suomalaisen kaverini Maijun (joka asuu Wienissä) kanssa todistamassa Apulannan keikkaa Wienissä, ja oli kyllä aivan huippua! Apulanta oli ala-asteella ja pahimmissa teiniangsteissa ihan ykkösbändi silloin aikoinaan. Olen ko. bändin nähnyt myös vissiin kahdesti aiemmin livenä, molemmat keikat vuonna 2008 ja isoja festarikeikkoja. Vähän eri meininki nyt tuolla Wienin klubikeikalla, jossa oli vain kourallinen ihmisiä (ja niistäkin ehkä 80% suomalaisia).




Melkeenpä eturivissä pompittiin ja keikan jälkeen päästiin jopa juttelemaan Sipen kanssa. Kuvat otettu Maijun puhelimella, joten pahoittelen laatua. Tuon videon on kuvannut eräs unkarilainen keikalla tavattu mies, joka puhui sujuvaa suomea. Jos jaksatte jonkun aikaa katsella, niin siltä videolta voi bongata jonkun tutunkin siellä yleisössä heilumassa... :)