30. huhtikuuta 2014

Työnhaku Itävallassa

Mietin jo aiemmin, jos tekisin postauksen työnhausta Itävallassa, ja nyt kun tilastoista näin jonkun löytäneen blogiinkin tuolla hakusanalla, päätin vihdoin työstää aiheesta juttua. Tämä siis ei ole mikään yleispätevä opas työnhakuun Itävallassa vaan lähinnä mun omia kokemuksia ja hyväksi havaittuja juttuja nimenomaan toimistohommiin hakiessa. Pätee varmaan osittain myös muissakin Euroopan maissa.

Mistä haen töitä?
Paikallinen työkkäri eli AMS tarjoaa työpaikkoja, mutta jos sinulla on korkeakoulutus, joudut useimmiten toteamaan AMS:n työpaikkailmoitukset aika turhiksi. Tuolla siis haetaan esim. kassamyyjää supermarketiin ym, ja mitenkään väheksymättä kyseistä ammattia (olenhan itsekin ollut kaupan kassaneitinä 1,5 vuotta!), ei ehkä maisterin (tai edes kandin) papereilla kannata kyseisiin hommiin hakea. Lehdissäkin on paljon työpaikkailmoituksia, mutta suurimmaksi osaksi firmat ilmoittavat avoimista paikoista netissä. Karriere.at, derstandard.at/karriere - tuossa kaksi mielestäni parasta hakuportaalia. Osa ihmisistä toki hakee vain avoimilla hakemuksilla, eli lähettää kiinnostaviin firmoihin omat hakupaperinsa "kokeilumielellä", mutta minä hain vain paikkoja, jotka olivat oikeasti avoinna.

Erityisesti voisin vielä mainita rekryfirmat, niitäkin kannattaa suosiolla käyttää. Usein siis kun haet rekryfirman kautta jotain paikkaa, he kutsuvat sinut joka tapauksessa haastatteluun profiilia varten. Myöhemmin he soittavat ja tarjoavat paikkoja, jotka voisivat sopia sinun profiiliisi, ja nämä paikat eivät useimmiten edes tule yleiseen hakuun vaan niitä tarjotaan vain tietyille rekryfirman asiakkaille. Oman kokemuksen perusteella suosittelen, vaikka itsellä ei sitä kautta lopulta napannutkaan.

Hakemus
Täällä lähetetään hakemukset pääosin aina sähköpostilla. Joillain isoimmilla firmoilla saattaa olla nettilomakekin (inhoan niitä) ja joissain vanhemmissa firmoissa toivotaan hakemukset edelleen etanapostilla, mutta oman kokemukseni mukaan lähes aina toivotaan hakemusta sähköpostitse. Hakemukseen kuuluu hakukirje ja CV, sillä kielellä kuin työpaikkailmoituskin. Vaikka ilmoituksessa siis sanottaisiin, että työkieli on englanti, mutta ilmoitus on saksaksi: hae saksaksi! Jos taas ilmoitus on englanniksi, hae englanniksi. Työtodistuksia pyydetään harvoin lähettämään, ne kuitenkin kannattaa ottaa mukaan haastatteluun, jos niitä satutaan kysymään (multa ei kysytty ikinä, ja pari kertaa kun tarjouduin näyttämään oli vastaus kieltävä, hah).

Työhaastattelu
Täällä työhaastatteluita on usein useampi, eli vaikka pääsisit haastattelujen ekalle kierrokselle, se ei välttämättä (valitettavasti) merkitse vielä mitään. Minä ravasin yli 10 eri haastattelussa ja monissa tyssäsi jo heti ekalle kierrokselle. Ekalle kierrokselle kutsutaan yleensä noin 10-15 ihmistä ja tokalle enää 2-5. Tämä toki riippuu firmoista, mutta keskiarvona heittäisin tuollaiset luvut. Osassa paikoista on lisäksi testejä, minulle sattui usein esim. käännöstehtävä, parina kertana myös jotain rahoitus-tehtäviä (ei ihme, etten niitä paikkoja saanut rahoitushistoriani tuntien, köhköh). Oli paikka mikä hyvänsä, on parempi ylipukeutua kuin alipukeutua haastatteluun. Paristi vähän hävetti oman jakun ja mekon kanssa, kun haastattelijalla oli farkut ja huppari, mutta mielummin niin kuin toistepäin.

Muuta sekalaista
Itävallassa on erittäin tärkeää osata saksaa. Toki ilman saksan kielen taitoakin voi löytää töitä, mutta se on todella harvinaista ja pitää olla hyvä tuuri. Myös firmat, joiden virallinen kieli on englanti vaativat yleensä saksan osaamista; pitäähän sinun kyetä juttelemaan työkavereidesi kanssa! Työskentelen tällä hetkellä hyvin kansainvälisessä yrityksessä, jossa kaikki asiakkaat ovat ulkomaalaisia. Silti meillä on toimistokielenä saksa, eikä ilman sitä pärjäisi. Jos siis haaveilet työpaikasta Itävallassa, opettele se kieli! Edes niin, että selviät työhaastattelusta - itse työssähän voit opetella sitten enemmän, niin kuin minäkin teen. Onneksi pieni "kielivammaisuus" on oman kokemukseni mukaan ihan symppistä eikä kukaan tunnu olettavankaan, että ulkomaalaisena puhuisit ihan aina oikein. ;)

Itävallassa on käsittääkseni edelleen EU:n alhaisin työttömyysprosentti, mutta täälläkin työnhaku on vaikeaa. Koulutusta tärkeämpää on kattava työkokemus ja jos satut kilpailemaan paikasta itävaltalaisen kanssa, jolla on yhtä hyvät paperit kuin sinulla, osuu valinta valitettavasti hyvin todennäköisesti paikalliseen henkilöön. Olen kuullut myös, että osa firmoista heittää automaattisesti ulkomaalaisten hakemukset roskiin - kivaa diskriminointia, eikös? Tässä kohtaa vain mietin, luokitellaanko myös esim. saksalaiset ulkomaalaisiksi? Sama kieli, eri kansallisuus.

Täällä oman kokemukseni mukaan ei herkästi palkata, jos olet "ylikoulutettu" eli jos haet maisterin tutkinnolla työpaikkaan, johon riittäisi vain ylioppilastutkinto. Toisaalta, en tiedä palkkaavatko yritykset missään maassa henkilöä, joka todennäköisesti olisi työpaikassa vain siihen asti, kunnes löytää paremman?

Jos on mitään kysymyksiä aiheeseen liittyen niin bring it on, pikaisella mietiskelyllä nyt tällaiset tuli mieleen. Minä hain töitä aika tarkalleen 6 kuukautta, hain yhteensä ehkä noin 50 paikkaa (hain vain, jos oikeasti tuntui siltä, että homma sopisi minulle) ja kävin yli 10 haastattelussa. Turhautti koko prosessin ajan, varsinkin kun usein pääsi niin lähelle, mutta ei kuitenkaan saanut lopulta töitä. Onneksi kaikki tämä yrittäminen lopulta palkittiin ja löysin mieleisen työpaikan!


27. huhtikuuta 2014

Ostern 2014

Miksi aika menee niin nopeasti, että kun luulet kirjoittavasti "ihan just tapahtuneesta" jutusta, on siitä todellisuudessa jo ainakin viikko, usein jopa useampia? Pääsiäinen oli tänä vuonna harvinaisen myöhään eli sitä ehtikin jo odottaa, olihan se eka vapaa töiden aloittamisen jälkeen. Itävallassa pitkäperjantai ei ole pyhä eikä vapaa, mutta meidän pomo on lahjoittanut sen meille vapaaksi joka vuosi. Näin ollen sain siis sekä perjantain että maanantain vapaaksi ja viikonloppu tuntui ihan ekstrapitkältä! Mitä me sitten tehtiin pääsiäisenä? No, ei yhtään mitään. Käytiin vähän ostoksilla ja syötiin ja katsottiin telkkaria ja rentouduttiin. Ihan täydellinen rentoutumisloma, just sellainen mitä tarvitsinkin.

Pääsiäisenä myös...

...kävin melkein joka päivä salilla. Lauantaina en käynyt, mutta perjantaina, sunnuntaina ja maanantaina kyllä! Ihanaa kun pääsiäisestä huolimatta sali oli auki ja siellä oli jumppiakin.

...saatiin viimein korjattua yksi mun laukku, joka on ollut syyskuusta asti rikki. Ei siis ollut vaikea korjaus, oon vaan ollut niin aikaansaamaton, ettei sitä oo tullut aikaisemmin korjattua.


...käytiin D:n porukoilla useampaan otteeseen syömässä. Kuvassa paikallinen pääsiäiskinkku, paneroituja kananmunia (!!) ja piparjuuriraastetta. Namnamnam.

...käytiin varmaan jokaisessa Kremsin vaatekaupassa, mutta en ostanut mitään. Säästelen rahoja ja vaatekaapin tyhjää tilaa Istanbulin reissua varten.

...tein vaatekaapin inventaariota ja kasasin pienen pinon vaatteita keräykseen.


...käytin mun tipunkeltaista bleiseriä, sehän sopi ihan täydellisesti pääsiäiseen!

...sain pääsiäispupulta lakritsia ja 20 euron lahjakortin paikalliseen ostoskeskukseen.

Sellainen oli meidän pääsiäinen tänä vuonna. Onneksi ensi viikolla onkin sitten taas arkivapaa, kun on vappu! Täällähän se ei ole vappu vaan ihan vaan "der Erste Mai" eli toukokuun 1. Vapaa mikä vapaa, joten oon iloinen. Perjantaina onkin sit taas totuttua pidempi työpäivä, kun on muuttopäivä. Oon varmaan sanonut ennenkin, mutta meillä on siis aina töissä kuukauden eka ja vika työpäivä "muuttopäivä" (Ein- und Auszugstag) eli tyypit muuttaa pois kämpistään ja muuttaa uusiin kämppiin. Avaintenluovutus on aina klo 14-15 eli vaikka perjantaisin muuten pääsee aikaisin, joutuu muuttopäivinä kykkimään ainakin sinne kolmeen. Plää. No, ehkä sen kestää sen torstain vapaapäivän voimin.

PS. Huomaattehan myös aiemman postauksen eiliseltä alla! Mulla on nyt ollut kerrankin aikaa kirjoitella, niin kirjoitin parikin postausta varastoon kerralla.

26. huhtikuuta 2014

Äiti ja mummi kylässä

Kuten aiemmin kerkesin jo mainitakin, äiti ja mummi olivat täällä Kremsissä kylässä huhtikuun alussa. Lennot oli ostettu jo lokakuun Hulluilta Päiviltä, eli reissua oli odoteltu suhteellisen pitkään ennen sen toteutusta.

Viikonloppuvieraani saapuivat perjantaiaamuna Wieniin, ja töistä päästyäni tavattiin Stephansplatzilla. Meillä oli noin puoli tuntia aikaa ennen kuin piti suunnata junalle, ja päätin käyttää sen tehokkaasti takin etsimiseen. Olin jo pidempään etsinyt kevyttä kevätparkaa, mutta jostain syystä sellaista ei ollut sattunut vastaan. Puolen tunnin tehokas kaupasta toiseen -juoksentelu tuntui kuitenkin tehoavan, sillä Peek & Cloppenburgilta löytyi SE täydellinen yksilö. Äiti vielä tarjoutui ostamaan takin minulle, kiitos siitä!

Kremsiin päästyämme kävimme kiinalaisessa syömässä (ainut ravintola, joka on auki "väliaikana" eli lounas- ja illallisajan välillä) ja ilta meni aika väsyneissä tunnelmissa. Mentiinköhän me joskus ysin aikaan jo nukkumaan? :D

Lauantain suunnattiin Stift Göttweigiin, jossa oli pääsiäismarkkinat. Alla oleva kuva on otettu sieltä. En ollut varma, haluavatko äiti ja mummi päästä kuvan muodossa blogiin, joten tässä ovelasti minä ja äidin ja mummin selät. Lauantai-iltana kävimme D:n porukoiden kanssa heurigenissa. Harmittavasti tuona viikonloppuna kaikki parhaat heurigenit olivat kiinni, eikä tämä kokeiltu paikka ollut ihan huipuimmasta päästä.


Sunnuntaina kävimme Wachau-ajelulla, kävimme Dürnsteinissa ja St. Michaelissa. Iltapäivällä ajoimme vieraat Wieniin lentokentälle ja Kremsiin päästyämme oli vuorossa iltasaleilu. Pikainen visiitti siis kyseessä, mutta silti ehdimme tehdä paljon kaikkea. Ilmatkin suosivat, vain sunnuntaina vähän tiputteli vettä.

Olen varmasti maininnut tämän ennenkin, mutta musta on ihan ekstrakivaa, jos täällä käy vieraita, joten tulkaa ihmiset kylään! Meillä on iso asunto eli tänne mahtuu eikä Wienikään ole kaukana. ;)

13. huhtikuuta 2014

Elämäni aakkoset

Näitä "elämäni aakkoset" -postauksia on näkynyt viimeaikoina monissa blogeissa ja eräänä tylsänä iltapäivänä junassa mietin, että voisin itsekin väsätä moisen.

A niin kuin Active City eli mun kuntosali. Kremsiin muuttaessa toivoin, että täältäkin löytyisi joku kiva sali, jonka tarjonnasta löytyisi myös ryhmäliikuntatunteja. Valitsin Active Cityn aika randomilla, mutta nyt olen tyytyväinen asiakas jo kolmatta vuotta.

B niin kuin blogit. Vaikka kirjoitan itse aika laiskasti, luen muiden ihmisten blogeja kuitenkin päivittäin. Olisi kivaa olla itsekin niin ahkera kirjoittaja.

C nii kuin chatit. En tiedä, miten pärjäisin ilman whatsappia tai facebookin chattia! Ihan elintärkeät toiminnot yhteydenpitoon näin ulkomailla asuessa.

D niin kuin Daniel. Huu, mysteerikirjaimen takaa paljastuu ihan oikea nimi! No mitäpä tästä lisää kertomaan, minun poikaystäni ja asuinkumppanini ja syy olla Itävallassa.

E niin kuin Euroviisut. Oon Euroviisu-fani henkeen ja vereen, ja blogissa jo aiemminkin mainitut Euroviisu-bileet järjestetään tänäkin vuonna. Kutsutuille on jo ilmoitettu, että 10.5. (mun nimipäivä, muuten!) on sitten varattu Euroviisuille eikä muuta menoa sovi järjestää.

F niin kuin Finnland. Otin vapauden käyttää myös saksankielistä sanaa, koska en keksinyt muuten F:llä alkavaa. Suomi ja suomalaisuus on erittäin tärkeä asia mulle, varsinkin nyt kun asun ulkomailla.


G niin kuin Greyn anatomia. Ihan ykkössarja tällä hetkellä, katson aina kuin vaan aikaa on tarpeeksi. Sain perjantaina kolmoskauden loppuun, ja eilen löysin sattumalta 4. ja 5. kauden DVD-boksit halvalla - vieläpä suomeksi tekstitettyinä!

H niin kuin Hello Kitty. Minun idoli! Mulla on kaulassa aina HK-kaulakoru, joka on saatu entisiltä työkavereilta läksiäislahjaksi.

I niin kuin isi. Oon aina isin tyttö, vaikka isin kuolemasta tuleekin tänä vuonna jo 6 vuotta. Voi kun toivoisin, että isi voisi nähdä mihin elämä on minut vienyt!

J niin kuin juna. Istun viitenä päivänä viikossa yli kaksi tuntia päivässä junassa. Mulla on nykyisin jopa sellainen junalippu, jolla voi vuoden matkustaa Itävallassa ihan mihin vaan. Kelatkaa, siis IHAN MIHIN VAAN.

K niin kuin Krems. Tulin Kremsiin reilut 2,5 vuotta sitten vähän sellaisella "no, näytä mitäs sulla on mulle tarjota" -asenteella. Krems on syyskuun 2011 jälkeen tarjonnut minulle koulutuksen, ystäviä, rakkauden ja ennen kaikkea kodin. This is where I'm home.

L niin kuin lukeminen. Olen aina ollut aika lukutoukka ja nyt, kun noiden junamatkojen takia sitä aikaa lukemiseen on paljon, luen jopa enemmän kuin edellisinä vuosina. Mieluiten luen tietysti suomeksi.


M niin kuin McDonalds. Mun jenkkikaveri Emma sanoi mulle, että oon eka Mäkkiä rakastava henkilö, kenet se on tavannut. En oikein perusta hamppareista, mutta muuten padappappappaa, I'm loving it! Käyn usein hakeen aamukahvit Mäkistä, koska se on ainut Wienin juna-asemalla oleva kahvila, josta saa euron cappucinon.

N niin kuin napostelu. Paha tapa, jota varsinkin töissä tulee harrastettua. Vielä kun harrastaisi napostelua vaik porkkanoilla tai muulla terveellisellä, mutta ei, pelkkiä herkkujahan sitä tulee naposteltua. Tästä pitäisi päästä eroon!

O niin kuin sen firman nimi, jossa työskentelen. En haluu sanoa sitä blogissa, mutta helpostihan se mun vihjeiden perusteella ja googlettamalla löytyy. Täällä tulee vietettyä se 40h viikossa.

P niin kuin pandis eli teini-ikäni alter ego. Olin ircissä ja ah-niin-legendaarisessa irc-galleriassa nimimerkillä pandis. Olin meilläpäin tunnettu pääosin nimellä pandis, enkä usko että puoletkaan ihmisistä tiesivät mun omaa nimeä. Muistan, kun kävin naapurikylän lukion bileissä ja ihmiset huutelivat, että "hei, sä oot se pandis!". Tunsin itseni julkkikseksi. En ole ollut enää vuosiin pandis, mutta pandiksena olo oli tärkeä osa identiteettiäni silloin nuorempana.

Q niin kuin... hei oikeesti, ei kai mikään sana ala q:lla?

R niin kuin ruisleipä. Yksi niistä asioista, joita Suomesta kaipaan ja jota kaikki vierailijat joutuvat minulle mukanaan tuomaan.

S niin kuin Sinitta. Paras ystävä, jonka kanssa koettu yhdessä niin paljon Grazin vaihdosta alkaen.

T niin kuin Tangle Teezer. Näin blogeissa pitkään mainoksia tästä "ihmeellisestä hiusharjasta", ja mainosten uhrina päädyin ostamaan omanikin. Aluksi en vakuuttunut, mutta nykyään en harjaa hiuksiani normaalilla harjalla enää lainkaan. Tää selvittää takut kuin takut kivuttomasti!

U niin kuin unet. Näen tosi paljon unia ja yleensä muistan ne kaikki seuraavana päivänä ja välillä pidempäänkin. Pidin joskus teininä unipäiväkirjaa, mut muistin niin paljon unia, et olis pitänyt joka päivä kirjottaa enkä jaksanut eli jätin kesken.

V niin kuin Vammala. Sieltä mä olen kotoisin ja siellä olen melkein 19 vuotta elämästäni viettänyt. Äiti ei asuu enää Vammalassa eli välillä Suomen-reissuilla ei tuu lainkaan käytyä edes siellä, mutta on se silti se paikka, mistä mä alunperin tulen.


W niin kuin Wien. Olen töissä Wienissä eli vietän siellä suhteellisen paljon aikaa. Kaunis kaupunki, jota suosittelen kaupunkilomakohteeksi kaikille!

X niin kuin xylitol? Ei tää kyl liity mun elämään mitenkään, mutta x on vähän samaa sarjaa kuin q.

Y niin kuin ystävät. Suurin osa on edelleen Suomessa, mutta onneksi välimatka ei määritä ystävyyttä.

Z niin kuin zumba. Aluksi inhosin zumbaa, sitten inhosin itseäni kun aloinkin pitää siitä. Nykyään en enää mieti vaan annan palaa! Parasta!

Ä niin kuin äiti. Skypeillään äidin kanssa kerran viikossa ja nähdään muutaman kerran vuodessa. Äiti oli täällä käymässä viime viikonloppuna ja siitä postaan varmaankin lähitulevaisuudessa lisää.

Ö niin kuin Österreich. Täytyykö tätä enempää perustella? Itävalta. <3